Hortoillaan!

Villiyrttejä on hyödynnetty Suomen historiassa etenkin pula-aikoina, kun ruoan saatavuus on ollut heikkoa. Niitä on käytetty muun muassa osana pääruokia, leipätaikinoissa, mausteina, teen ja kahvin korvikkeina, lääkkeenomaisissa tarkoituksissa ja eläinten rehuna. Viime vuosina villiyrtit ovat löytäneet tiensä uudelleen keittiöihimme ja jopa ravintoloiden ruokalistoille. Nokkosen ja voikukan ohella villiyrtteihin lukeutuvat mm. vuohenputki, kuusenkerkkä, suolaheinä, apila, piharatamo ja maitohorsma.

Useimmat villiyrtit ovat maukkaimmillaan alkukesästä ennen juhannusta. Nuorina versoina niiden maku on usein parhaimmillaan, mutta osa kasveista antaa satoa läpi kesäkauden, pitkälle syksyyn. Villiyrttien kerääminen kannustaa liikkumaan luonnossa, minkä lisäksi niiden puolesta puhuvat maksuttomuus ja ympäristöystävällisyys, villiyrtit kun kasvavat itsekseen ilman kastelua, lannoitteita tai kasvihuoneita.

Villiyrttien kerääminen eli hortoilu kuuluu jokaisenoikeuksiin marjojen ja sienien tapaan. Kuusenkerkkiä, koivun lehtiä, mahlaa, juuria ja jäkälää ei kuitenkaan saa poimia ilman maanomistajan lupaa. Vältä keräämästä yrttejä teiden varsilta, asutuskeskuksista, teollisuuslaitosten ja lämpökeskusten läheltä ja alle 50 metrin päässä tiestä. Myöskään lannoitetuilta viljely- ja metsäalueilta sekä torjunta-aineilla käsitellyiltä alueilta ei tuotteita kannata kerätä. Villiyrtit tulee myös huuhdella huolellisesti ennen käyttöä.

Kerää vain tuttuja villiyrttejä

Kerää vain sellaisia kasveja joita tunnet. Suomen luonnossa on myrkyllisiä kasveja, kuten hukanputki ja myrkkykeiso, jotka voivat pieninäkin annoksina aiheuttaa terveyshaittoja. Turvallisia kerättäviä ovat esimerkiksi kataja, koiranputki, koivun lehdet, kuusenkerkät, maitohorsma, mesiangervo, nokkonen, päivänkakkara, suolaheinä, voikukka ja vuohenputki.

Kotikeittiössä villiyrttejä voi käyttää monella tavalla, esimerkiksi salaateissa, osana leipätaikinaa ja leivän päällä, suolaisen piirakan täytteenä, muhennoksissa, juomissa tai sosekeitoissa. Käyttövinkkejä ja reseptejä löytyy useista kirjoista, nettisivuilta ja mobiilisovelluksesta.

Villiyrttejä voi verrata ravintoarvoiltaan muihin vihanneksiin. Esimerkiksi nokkonen sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa folaattia, rautaa, K-vitamiinia ja karotenoideja.

Villiyrttejä voi säilöä esimerkiksi pakastamalla, kuivaamalla tai säilömällä ne etikkaan. Kylmässä säilytettynä kasvit säilyvät tuoreena muutaman päivän.

Heti sateen jälkeen ei kannata lähteä keruupuuhiin vaan anna kasvien kuivaa rauhassa, jotta lehdet eivät märkinä muussaannu.

Käytä nokkosta pinaatin tapaan

Satoisaa nokkosta voi kerätä koko kesän. Parhaimman makuisia ovat nuorien versojen kärjet ja nuoret lehdet. Versot korjataan, kun ne ovat saavuttaneet noin 20 cm:n mitan. Nuoria lehtiä ei tarvitse ryöpätä, mutta ne kannattaa huuhdella huolellisesti. Kuivaaminen on monikäyttöisin tapa säilöä nokkonen.

Kuivattujen nokkosten käyttömäärä on kymmenesosa tuoreiden määrästä: jos ruokaohjeeseen tarvitaan 1 l tuoreita nokkosenlehtiä, kuivattuja riittää 1 dl.

Voikukassa koko kasvi on syötävää

Voikukka on vanha hyötykasvi, joka kelpaa syötäväksi juuresta kukintoihin saakka. Voikukkalajikkeita kasvaa Suomessa satoja, toiset ovat maultaan miedompia, toiset karvaampia. Lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä, sileäreunaiset ovat miedoimman makuisia. Kukintoja voi hyödyntää esimerkiksi simassa tai marmeladissa.

Villivihannekset sopivat moniin ruokiin - ja myös kasvivärjäykseen

Villiyrtit maistuvat esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, smoothieissa ja tuovat ne mukavaa kirpakkaa makuaan myös leivonnaisiin. Parhaimmillaan villivihannekset ovat tuoreena, mutta niitä voi säilöä esim. kuivaamalla. Testaa myös apilankukkateeleipiä ja muita ihania ruokaohjeita

Katso Sydänmerkin ohje keväiseen nokkosrullaan täältä.

Kokeile näitä

• Katajan neulasista voi valmistaa erilaisia juomia ja siirappia, kerkkiä voi käyttää teessä tai salaatissa ja lisäksi marjoilla voi maustaa esimerkiksi kalaa.
• Koiranputken lehtiä voi käyttää keittoihin ja muhennoksiin, salaattiin tai leivän päälle.
• Koivunlehtiä voi käyttää salaattiin, leivän päälle, smoothieissa ja juomien tai teen valmistukseen.
• Kuusenkerkkiä voi käyttää salaatissa, keittoihin ja muhennoksiin, teen valmistukseen tai makeisiin leivonnaisiin.
• Maitohorsman lehtiä voi käyttää salaatissa, keitoissa ja muhennoksissa. Versoja voi käyttää parsan tavoin ja kukkia salaatissa.
• Nokkosen nuoria lehtiä voi käyttää pitkälti kuten pinaattia, esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa, ohukaisissa tai leipätaikinassa sekä smoothieissa. Kuivattuna nokkosta voi käyttää esimerkiksi teejuomana.
• Voikukka on parhaimmillaan keväällä. Lehtiä ja nuppuja voi käyttää salaatteihin ja myös juuria voi käyttää esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa.

Nokkos-smoothie

2 annosta

• Noin 15 nuoren nokkosen latvaa tai vastaava määrä nokkosen lehtiä
• 2 kypsää banaania
• 2 dl rasvatonta maustamatonta jogurttia
• 2 rkl kurpitsansiemeniä

Valmistus: Käytä nuoria nokkosia. Soseuta ainekset teho- tai sauvasekoittimella ja tarjoa kylmänä. Koristele siemenillä. Halutessasi voit viipaloida ja jäädyttää banaanin ennen soseutusta, jolloin valmis smoothie on heti kylmä. Jos kaipaat makeutta, lisää 1–2 tl hunajaa tai sokeria.

Nokkoslettuja ja voikukkasimaa, pastan joukkoon villiyrttipestoa - kokeile villiyrttejä ruuanvalmistuksessa

Vegaaniset nokkosletut

5 dl kasvijuomaa (esim. kaura- tai soijajuomaa)
2 dl kaura- tai ohrajauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
3 dl (pieniä)nokkosen lehtiä

Paistamiseen
2-3 rkl öljyä tai pullomargariinia

1. Sekoita kasvijuoma, jauhot, suola ja sokeri tasaiseksi. Anna seoksen turvota n. 1 h.
2. Kiehauta sillä aikaa nokkosen lehtiä vedessä pari minuuttia. Kaada kuuma vesi pois ja jäädytä kylmällä vedellä. Valuta, silppua nokkoset ja lisää taikinaan.
3. Kuumenna rasva lettu- tai paistinpannulla. Kaada lättytaikinaa pannulle ohut kerros ja käännä, kun taikina on hyytynyt. Annoksesta tulee n. 35 pikkulettua
   
   

Ps. Taikina on normaalia lettutaikinaa paksumpaa ja letuista tulee vaaleamman värisiä. Kaura- tai ohrajauhojen sijaan muutkin kuitupitoiset jauhot käyvät. Jauhoiksi käy myös pelkät vehnäjauhot (4 dl). Voit käyttää tuoreiden nokkosten sijaan ¼ dl kuivattuja nokkosia.

Voikukkasima

5 l vettä
2 ½ l voikukan kukkia
2 sitruunaa
3 ½ dl sokeria
1 dl fariinisokeria
nokare hiivaa
rusinoita

1. Kuumenna 2 ½ l vettä kiehuvaksi. Lisää huuhdellut voikukat ja keitä 5 minuuttia.
2. Pese sitruunat hyvin ja kuori keltainen osa perunankuorimaveitsellä. Viipaloi sitruunat.
3. Siivilöi voikukat kattilasta. Lisää loppu vesi, sokerit sekä sitruunan kuoret ja viipaleet.
4. Lisää ½ herneen kokoinen pala hiivaa kädenlämpöiseen liemeen. Anna käydä huoneenlämmössä noin vuorokausi.
5. Siivilöi juoma. Pane pestyihin pulloihin ripaus sokeria ja rusinoita, kaada päälle simaa. Säilytä viileässä. Voikukkasima on valmista kun rusinat nousevat pintaan.

Villiyrttipesto

4 dl villiyrttejä, esim. poimulehtiä, ketunleipää, voikukanlehtiä, siankärsämöä, maitohorsmanlehtiä
1 dl cashewpähkinöitä
25 g juustoa, esim. Emmental
1 – 2 valkosipulin kynttä
1dl öljyä
¼ tl suolaa
¼ tl mustapippuria myllystä

1. Huuhtele villiyrtit ja anna valua siivilässä.
2. Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet väriä. Raasta juusto ja kuori valkosipulin kynnet.
3. Soseuta ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Ohenna tarvittaessa öljyllä tai tilkalla sitruunamehua tai vettä. Tarjoa leivänpäällisenä, pastan tai uusien perunoiden kastikkeena. Pesto sopii myös ruokien maustamiseen.