Luonnosta löytyviä syötäviä kasveja kutsutaan villivihanneksiksi ja -yrteiksi. Asiaan vihkiytyneiden mielestä kyse on ruuan rikastajista, vaikka toiset saattavat pitää voikukkaa tai nokkosta kumppaneineen rikkaruohoinakin. Villikasvien keräämisestä käytetään myös hortoilu-termiä.
Kevät ja alkukesä ovat villiyrttien parasta satokautta. Nuorina versoina maku on usein parhaimmillaan, mutta osa kasveista antaa satoa läpi kesäkauden, pitkälle syksyyn.
Keräämisen periaatteet
- Poimi kasveja, jotka tunnistat varmasti syötäväksi kelpaavaksi. Harrastus kannattaa aloittaa asiaan vihkiytyneen tuttavan kanssa, mutta myös kursseja ja mobiilisovellusta voi hyödyntää.
- Parhaita poimintapaikkoja ovat niityt ja pihapiirit – vilkkaasti liikennöityjen autoteiden tai muiden kulkureittien varret kannattaa unohtaa.
- Heti sateen jälkeen ei kannata lähteä keruupuuhiin vaan anna kasvien kuivaa rauhassa, jotta lehdet eivät märkinä muussaannu.
Käytä nokkosta pinaatin tapaan
Satoisaa nokkosta voi kerätä koko kesän. Parhaimman makuisia ovat nuorien versojen kärjet ja nuoret lehdet. Versot korjataan, kun ne ovat saavuttaneet noin 20 cm:n mitan. Nuoria lehtiä ei tarvitse ryöpätä, mutta ne kannattaa huuhdella huolellisesti. Kuivaaminen on monikäyttöisin tapa säilöä nokkonen.
Kuivattujen nokkosten käyttömäärä on kymmenesosa tuoreiden määrästä: jos ruokaohjeeseen tarvitaan 1 l tuoreita nokkosenlehtiä, kuivattuja riittää 1 dl.
Voikukassa koko kasvi on syötävää
Voikukka on vanha hyötykasvi, joka kelpaa syötäväksi juuresta kukintoihin saakka. Voikukkalajikkeita kasvaa Suomessa satoja, toiset ovat maultaan miedompia, toiset karvaampia. Lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä, sileäreunaiset ovat miedoimman makuisia. Kukintoja voi hyödyntää esimerkiksi simassa tai marmeladissa.
Lue myös blogistimme Maija Ukon vinkit voikukan käyttöön.
Nokkosen ja voikukan ohella villiyrtteihin lukeutuvat mm. vuohenputki, kuusenkerkkä, suolaheinä, apila, piharatamo ja maitohorsma.
Villivihannekset sopivat moniin ruokiin - ja myös kasvivärjäykseen
Villiyrtit maistuvat esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, smoothieissa ja tuovat ne mukavaa kirpakkaa makuaan myös leivonnaisiin. Parhaimmillaan villivihannekset ovat tuoreena, mutta niitä voi säilöä esim. kuivaamalla. Testaa myös apilankukkateeleipiä ja muita ihania ruokaohjeita
Villiyrttien käyttöä ei tarvitse rajoittaa vain ruokakäyttöön. Ne sopivat myös mm. kasvivärjäykseen, josta blogistimme vinkkaa
Nokkoslettuja ja voikukkasimaa, pastan joukkoon villiyrttipestoa - kokeile villiyrttejä ruuanvalmistuksessa
Vegaaniset nokkosletut
5 dl kasvijuomaa (esim. kaura- tai soijajuomaa)
2 dl kaura- tai ohrajauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
3 dl (pieniä)nokkosen lehtiä
Paistamiseen
2-3 rkl öljyä tai pullomargariinia
- Sekoita kasvijuoma, jauhot, suola ja sokeri tasaiseksi. Anna seoksen turvota n. 1 h.
- Kiehauta sillä aikaa nokkosen lehtiä vedessä pari minuuttia. Kaada kuuma vesi pois ja jäädytä kylmällä vedellä. Valuta, silppua nokkoset ja lisää taikinaan.
- Kuumenna rasva lettu- tai paistinpannulla. Kaada lättytaikinaa pannulle ohut kerros ja käännä, kun taikina on hyytynyt. Annoksesta tulee n. 35 pikkulettua
Ps. Taikina on normaalia lettutaikinaa paksumpaa ja letuista tulee vaaleamman värisiä. Kaura- tai ohrajauhojen sijaan muutkin kuitupitoiset jauhot käyvät. Jauhoiksi käy myös pelkät vehnäjauhot (4 dl). Voit käyttää tuoreiden nokkosten sijaan ¼ dl kuivattuja nokkosia.
Voikukkasima
5 l vettä
2 ½ l voikukan kukkia
2 sitruunaa*
3 ½ dl sokeria
1 dl fariinisokeria
nokare hiivaa
rusinoita
- Kuumenna 2 ½ l vettä kiehuvaksi. Lisää huuhdellut voikukat ja keitä 5 minuuttia.
- Pese sitruunat hyvin ja kuori keltainen osa perunankuorimaveitsellä. Viipaloi sitruunat.
- Siivilöi voikukat kattilasta. Lisää loppu vesi, sokerit sekä sitruunan kuoret ja viipaleet.
- Lisää ½ herneen kokoinen pala hiivaa kädenlämpöiseen liemeen. Anna käydä huoneenlämmössä noin vuorokausi.
- Siivilöi juoma. Pane pestyihin pulloihin ripaus sokeria ja rusinoita, kaada päälle simaa. Säilytä viileässä. Voikukkasima on valmista kun rusinat nousevat pintaan.
Villiyrttipesto
4 dl villiyrttejä, esim. poimulehtiä, ketunleipää, voikukanlehtiä, siankärsämöä, maitohorsmanlehtiä
1 dl cashewpähkinöitä*
25 g juustoa, esim. Emmental *
1 – 2 valkosipulin kynttä*
1dl öljyä*
¼ tl suolaa
¼ tl mustapippuria myllystä
- Huuhtele villiyrtit ja anna valua siivilässä.
- Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet väriä. Raasta juusto ja kuori valkosipulin kynnet.
- Soseuta ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Ohenna tarvittaessa öljyllä tai tilkalla sitruunamehua tai vettä. Tarjoa leivänpäällisenä, pastan tai uusien perunoiden kastikkeena. Pesto sopii myös ruokien maustamiseen.