Trendeistä viis?

Trendeistä viis, sanovat meistä useimmat, kun puhumme syömisestä. Jos ruokahifistelijät jättää ulkopuolelle, harvat meistä tunnustavat, että ruokatrendeillä olisi suuria vaikutuksia ruokatottumuksiimme. Mutta olisiko sittenkin?

Suurenkin perheet ostokset hoidettiin vielä muutama vuosikymmen sitten lähikaupassa, koska automarketit olivat harvassa. Meidän lähiömme lähikaupat eivät olleet juuri nykyisiä perussiwoja suurempia, mutta niistä nelihenkisen perheemme ruokaostokset tehtiin. Kun hakkasin 90-luvulla kesätöissä Säästärin kassaan asiakkaiden ostoksia, pystyi nelinumeroiset koodit suurimmalle osalle kaupan tuotevalikoimasta - varsinkin niistä myydyimmistä tuotteista - oppimaan muutamassa viikossa. Tomaatteja ja kurkkuja kummempaa ei tarvinnut hedelmä- ja vihannesosastolle latoa. Kiinankaali ja lehtisalaatti vastasivat koko nykyistä vihreää värisuoraa. 

Avokado, kurpitsat, granaattiomena, lehtikaali. Listaa suhteellisen uusista, mutta silti suosituista tulokkaista hedelmä- ja vihannesosastolla voisi jatkaa loputtomasti. Pelkästään yhdessä vuodessa kasvisten ja hedelmien myynti on kasvanut kymmeniä miljoonia kiloja. Trendi, jota Satokausikalenteri on osaltaan vahvistanut, ja jota ilman bataatista, avokadosta tai mangosta ei olisi tullut valtavirtaa, menekkituotteita. Nykyisin perusmarketin yrttihylly on suurempi kuin 80-90-luvun lähikauppojen koko hevi-osasto.

Vähien nyhtökaurapakettien metsästyksestä tuli tänä vuonna kansanurheilua, koska siinä yhdistyi kolme megatrendiä maailmalta: Eläinperäisten tuotteiden välttely, proteiininhimo ja kauran nousu erityisen kiinnostavaksi viljaksi luontaisen gluteenittomuutensa takia. Toki start up -huuma ja innovaation kotimaisuus lisäsivät kiinnostusta entisestään. Trendistä hyötyi myös toinen uusi tulokas. Muutama vuosi sitten vain harvat olisivat uskaltaneet ennustaa, että härkäpapupohjaisen kasviproteiinin arvioidaan olevan kaupallisesti vuoden tärkeimpiä lanseerauksia. Muutamassa viikossa kauppoihin saapumisensa jälkeen Härkis kuitenkin ohitti myynnissä broilerinsuikaleet ja tavoittelee jo suomalaisen klassikon, karjalanpaistin myyntilukuja. 

Trendeille on helppo hymähtää, mutta eivät jo hetken voimistuneet trendit haihattelulta vaikuta: Satokausien kunnioittaminen, lähellä, puhtaasti tuotettu ruoka, pienet tuottajat, kasvisten, vihannesten ja kasvipohjaisten proteiinien suosiminen sekä eettisyys. Siksi marketien ovet ovat avautuneet pienille tuottajille ja leipähyllystä löytyy paikallista leipää. Samasta syystä kuluttajat kerääntyvät kirkkojen pihoille ja parkkipaikoille kassit kädessä ostamaan ruokaa suoraan tuottajilta suosituissa Reko-ruokapiireissä. 

Vilkaisepa seuraavan kerran ostoskärryysi sillä silmällä. Todennäköisesti se näyttää hiukan erilaiselta kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Nosteletko kärryysi aiempaa enemmän kasviksia, oletko löytänyt pavut tai bataatin? Ostatko entistä useammin luomua? Oletko tarttunut uusiin hedelmiin tai vihanneksiin, innostunut satokausista? Testasitko Härkistä makaronilaatikossa? 

Myyntilukujen perusteella vaikuttaa siltä, näin reippaita kasvulukuja ei saataisi aikaan myymällä uutuuksia muutaman kaupunginosan edelläkävijöille. Nuoret kaupunkilaiset voivat olla monessa asiassa meitä lähiömammoja edellä, mutta kyllä se vaan niin on, että seuraamme heitä sopulilauman tavoin ja nyt mekin olemme tarttuneet bataattiin.

Kuvan bataattiannos tiivistää monta vallalla olevaa ruokatrendiä yhteen kuvaan: Kasvisruoka, pavut, bataatti ja Meksikon maut. Kaikki pinnalla juuri nyt. Bataatti karamellisoituu entistäkin makeammaksi uunissa, kun sitä kypsyttää tarpeeksi kauan. Rinnalle vain tuhdisti maustettuja papuja, fetaa ja tuoretta korianteria. Kasvisruokaa parhaimmillaan.