Välipala, tuo päivän hankalin ateria. Silloin kun sen pitäisi olla mukana, sitä ei löydy mistään, tai sitten jogurtti ja liiskaantunut banaani löytyvät kahden päivän päästä laukunpohjalta. Hankalaa on myös sopivan, ravitsemuksellisesti fiksun välipalan keksiminen. Välipalalla on vähän huono maine, ja siihen liitetään usein mielikuvia napostelusta ja turhista kaloreista. Yksi yleisimmin toistuvista syömiseen liittyvistä kysymyksistä koskeekin välipalaa.
Miksi? Välipalaa ei tarvitse syödä vain siksi, että yleispäteväksi ateriaväliksi esitetään lähteestä riippuen 3-4 tuntia. Jos kuitenkin illalla makean mieliteot vaivaavat, iltapäivällä töissä ajatus takkuaa tai haluat saada treenistäsi kaiken irti, saatat tarvita välipalaa. Välipala tasaa verensokerin vaihteluita ja saattaa auttaa hallitsemaan syömistä pitkin päivää sekä tukemaan painonhallintaa. Eräskin pudotti 5 kiloa painoa lisäämällä iltapäivän välipalan päiväänsä, kun viinerit jäivät vähemmälle. Lisäksi välipalat voivat helpottaa saamaan ruoasta tarvittavat ravintoaineet; esimerkiksi päivittäisten kasvisannosten tai kuidun kerryttäminen voi olla helpompaa, kun aterioitakin on päivässä useampi.
Milloin? Lähtökohta välipalan syömiselle on, että silloin syödään kun on nälkä. Ja monella nälkä onkin juuri 3-4 tunnin välein. Osa taas pärjää hienosti esimerkiksi kahdella pääruoalla ja aamiaisella, ja heillä syöminen ei kasva hallitsemattomaksi eivätkä mieliteot mahdottomiksi pitkilläkään ruokaväleillä. Entä voiko lounaan ja päivällisen välissä syödä kaksi välipalaa? Totta kai, jos tarve sellainen on. Esimerkiksi ilta-aikaan osuvat harrastukset voivat muuttaa illallisen paikkaa. Jos illallinen syödään esimerkiksi vasta klo 20, voi klo 14 ja 17 syödä tilanteeseen sopivan välipalan. Iltapalalle ei tällaisina päivinä usein ole enää tarvetta. Liikaakaan ei välipaloja kannata syödä, ihan hammasterveyden ja suolistonkin hyvinvoinnin takia. Lounas ja päivällinen kannattaa siis pitää riittävän runsaina, ja niiden oheen voi tuoda tarpeen mukaan pari kolme välipalaa.
Mitä? Hyvä välipala tekee sopivan kylläiseksi, ja sen avulla jaksaa odottaa seuraavaa isompaa ateriaa. Esimerkiksi työn lomassa syötävään välipalaan kuuluu mielellään jotain heviosastolta, ja hyvin tavallinen välipala onkin hedelmä. Yksin se harvoin riittää, ja mukaan voi hyvin ottaa vielä kylläisyyttä lisäävää proteiinia ja/tai kuitupitoisia hiilihydraattien lähteitä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan välipalalla voi olla esimerkiksi 1)jogurttia, marjoja ja mysliä 2)banaani ja pähkinöitä 3)täytetty leipä kasviksilla ja kananmunalla 4)välipalakeksi, lasi maitoa ja omena 5)pienempi ateria salaatin muodossa, kuten tofua, kvinoaa ja kasviksia tai savulohta, bataattia ja omenaa. Jos välipalan pitää olla syötävässä muodossa heti kaupassa ostettaessa, nappaa markestista mukaan vaikka karjalanpiirakoita, miniporkkanoita ja maitohyllystä jogurtti tai kasvipohjainen valmiste. Lusikka matkaan!
Ja hei, välipalallakin saa kuunnella fiilistä. Jos on syönyt lounaaksi ison läjän pastaa, voi olla, että välipalalla kaipaakin raikkaita hedelmiä rahkalla. Jos taas lounaskeitto on ollut laihaa, saattaa välipalalla mahtua pikapuuro, soijavanukas ja mustikoita. Toisaalta välipalan etukäteissuunnittelu edellisenä päivänä on erittäin suositeltavaa, mutta siinäkin tapauksessa sinä päätät vähintään sen, kuinka paljon välipalalla ruokaa tarvitset.
Hyvää kesää!
Laura