Vältä lisäaineita, ja saatat syödä terveellisemmin

Pitkälle prosessoitu ruoka ei ajatuksena houkuttele. E-koodilitania ainesosaluettelossa kuulostaa vähintäänkin epäilyttävältä. Tekevätkö lisäaineet elintarvikkeet epäterveelliseksi ja kansan sairaaksi?

On hyvä, että ihmiset tiedostavat, mitä syövät. Ymmärrys elintarvikkeiden sisällöstä auttaa tekemään parempia valintoja ja syömään terveellisesti sekä välttämään yliherkkyyttä aiheuttavia aineita. Voi olla, että pitkä, vaikeaselkoinen lisäainelitania ainesosaluettelossa ei ainakaan helpota hahmottamaan, mihin asioihin ruoassa olisi hyvä kiinnittää huomiota ja mikä on terveellistä. Mutta lisäaineita ei tutkimusten mukaan myöskään kannata pelätä, ainakaan olennaisempien asioiden kustannuksella.

Suuri osa lisäaineista on luonnossa esiintyviä aineita, kuten puolukassakin luonnostaan oleva hyytelöimisaine E440. Osa elintarvikkeiden lisäaineista on keinotekoisia, mutta keinotekoisuuskaan ei tutkimusten mukaan tee lisäaineista sen vaarallisempaa. Kaikki elintarvikkeissa käytettävät lisäaineet ovat turvallisiksi todettuja ja niiden käyttömäärille on asetettu raja-arvot. Saantiraja saattaa kylläkin paukkua lihavalmisteissa käytettävän nitriitin kohdalla, joka voi haitata hapenkuljetusta ja olla yhteydessä syöpäriskiin. Toisaalta nitriitiksi muuntuvaa nitraattia on myös punajuuressa ja pinaatissa. Nitriitin riskit eivät siis suoraan selity sillä, että se on lisäaine.

Jos oliiveissa olisi säilöntäainetta, vaikuttaisiko se tämän aterian terveellisyyteen?

Lisäaineiden epäterveellisyysharha selittynee osittain sillä, että niitä tuppaa olemaan usein elintarvikkeissa, jotka eivät muutenkaan ole ehkä sitä laadukkainta tavaraa ravitsemuksellisessa mielessä. Esimerkiksi valmisruoista voi kertyä jatkuvassa käytössä paljon suolaa eikä rasvan laatukaan ole aina ihan kohdallaan – useimmat niissä olevat lisäaineet tulevat tähän nähden varsin harmittomina kylkiäisinä. Kaupan valmiit hampurilaiset, pizzat ja lihapiirakat olivat ihan olennainen osa 90-luvun lapsuutta, eikä niiden lisäainekuorma mietitytä niinkään kuin se, että niissä ei ole juurikaan mitään hyödyllistä. Toisaalta on hyvä muistaa, että on myös lisäaineettomia, niin sanotusti puhtaita tuotteita, joiden ravintoarvo ei sekään päätä huimaa. Valkoisista vehnäjauhoista tehty leipä, esimerkiksi.

Burgeri on burgeri, vaikka voissa paistais - tai siis, oli siinä lisäaineita tai ei.

Mutta mikseipä puhdas, ei-teollisesti valmistettu ruoka olisi ajatuksena mukava ja tavoiteltavan arvoinen. Mieluummin sitä valitsee lettuhillonsa ilman säilöntäainetta E202 ja mahdollisimman mummolamaisena, mutta valinta tulee suoraan tunnepohjalta ilman terveydellistä perustetta (luontaisesti E202 esiintyy esimerkiksi pihlajanmarjoissa). Ja ei lisäaineiden välttämisestä mitään haittaakaan ole, ruokaa kun voi todistetusti valmistaa myös ilman niitä. Ehkä tulee jopa valinneeksi laadukkaampia raaka-aineita ja syötyä terveellisemmin siinä samalla. Kunhan lisäaineet eivät vie syömisessä kaikkea huomiota ja keskustelu siirry sen myötä harhapoluille. 

Pelkkä lisäaineiden välttely ei tuo terveyttä, sillä silloin saattaa edelleen syödä esimerkiksi turhan vähän kasviksia, turhan vähän hyviä rasvoja ja turhan vähän kuitua sekä suolaa aika runsaalla kädellä. Ehkä voitaisiin aloittaa mieluummin näiden saannin kohentamisesta ja katsoa sitten, paljonko lisäaineita vielä ruokavaliossa on ja olisiko asialle syytä tehdä jotakin. Luultavimmin ei, sillä lisäaineiden määrät pysyvät turvallisina monipuolisessa ruokavaliossa ja olisivat varmaan vieläkin pienempiä, jos esimerkiksi kasviksia syötäisiin enemmän.


Keväisin tunnelmin

Laura



Kommentoi