Ruokarauhaa

Syöminen ei ole tainnut olla koskaan niin vaikeaa kuin tänä päivänä. Samalla kun ruokaa on tarjolla roppakaupalla ja elämme yltäkylläistä elämää, paine tiedostavaan syömiseen sen kuin kasvaa. Tulisi syödä oikein, tulla paremmaksi ihmiseksi. Kun joka puolelta kaikuu julistuksia omasta ruokauskonnosta, tulee itsellekin epävarma olo. Kenen joukoissa minä seison? Pitääkö minunkin valita leirini?

Jos leiri pitää valita, hakeutuisin virallisterveellisen eli suositusten mukaisen ruokavalion leirinuotiolle. Siitäkin huolimatta, että usein tulee päiviä, ettei ruokavalioni ole suosituksia nähnytkään. Suosituksia parjataan kovasti jäykkyydestä ja siitä, että ne eivät huomioi yksilöä. Itse koen tilanteen päinvastoin. Juuri suositukset huomioivat, että ihmiset ovat erilaisia ja on monta tapaa syödä oikein.

Kiteytettynä suositus kehottaa syömään vain sen mitä kuluttaa, valitsemaan lautaselle paljon ja monenlaisia kasviksia ja kiinnittämään huomiota energiaravintoaineiden eli hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien laatuun. Näiden raamien sisällä loppu riippuu elintavoistani ja elämänkatsomuksestani. Jos liikun paljon, tarvitsen energiaa enemmän. Jos olen kasvisyöjä, proteiinilähteet eivät ole lihaa.  Suosituksen mukaiseen ruokavalioon mahtuu voita ja kermaa, jos niin tykkään. Toisaalta suositus myös kertoo, että terveyteni kannalta edullista olisi, että valtaosa rasvoista olisi pehmeitä kasvirasvoja. Se tarjoaa tietoa, mutta toteaa, että mikään ei ole pannassa, kokonaisuus ratkaisee.

Ehkä suosituksen heikkous onkin sen kantaaottamattomuus. Ravitsemussuositukset eivät tarjoa yhtä valmista vastausta syödä oikein. Ei ole kieltolistaa, älä syö näitä, tai listaa syö vain näitä.  Suositus antaa, melko suurin siveltimenvedoin, tietoa siitä, mitä tutkimukset sanovat terveellisestä ruokavaliosta. Kun tieto ei perustu yhden ruokagurun, blogistin tai naapurinrouvan sanoihin ja tuntumaan, ovat annetut ohjeetkin silloin paljon suurpiirteisempiä.

Valitsen minkä leirin tahansa, toisinajattelijoita löytyy aina. Mitäpä jos vastakkainasettelun sijaan keskittyisi käyttämään aikansa siihen, mikä itselle toimii. Yrittäisi löytää omansa tapansa syödä hyvin.  Se on meidän kaikkien etuoikeus.

Peace and love ystävät, myös ruoan suhteen :)

Anna


Kommentoi